Nouseeko Yhdysvallat suosta lainalla?

On ihmeellistä kuinka Yhdysvalloissa keskusteluissa yleisesti tuodaan esiin, että FED voi aina kasvattaa piikkiänsä, eli lisätä lainan määrää kun tarve vaatii. Kasvavalle taloudelle kun pitää antaa ilmaista lainaa. Erityisen skeptinen olen kuluttajalainojen laajentamisen suhteen. Erityisesti kun verotus kasvaa samaan aikaan, ja verojen lasku kun lisäisi käytettävissä olevia varoja paljon tasapainoisemmin kuin puoli-ilmaiseksi myönnettävät lainat ja kuluttajien pakottaminen kuluttamaan. Tästä mainitsin jo aikaisemmassa artikkelissani “Ruotsin riksbank laski repo-koron 0,25% -pitäisikö innostua?” Yritysten luototus on mielestäni eri asia, koska reaalitalouden tukeminen on talouden uuden kasvun kannalta ensiarvoista.

Robert Prechteriä (Jaguar Inflation – A Layman’s Exlpanation of Government Intervention) mukaillen, Yhdysvaltojen hallituksen mielestä yhteiskunta on toimiva ja terve kun he voivat tarjota lainaa niin monelle kuin mahdollista. Kaikkien iloksi nämä pankit tarjoavat luottoja vielä alle markkinahintaan.

Ihmiset rynnivät pankkiin ottamaan lainaa pystyäkseen kuluttamaan samaa tahtia kuin ennenkin. Suuri osa näistäkin lainaajista on onnistunut hyvässä taloudellisessa tilanteessa jo velkaantumaan korvia myöten. Osa lainan ottajista maksaa vanhoja lainarästejä pois, eikä kulutukseen jää edes lainarahasta kaikkea.

Jossain vaiheessa Federal Reserve Bankin ovet eivät heilu yhtä kiivasta tahtia, joten lainan hintaa päätetään laskea lisää. Lainanottajat ostavan jo toiset Manolo Blahnikit. Valitettavasti lainojen myynti takkuaa kun osa on jo ymmärtänyt, että aamutossuiksi ei enää tarvitse Kanariansaarilta kotoisin olevan heput valmistamia yliepämukavia kenkiä.

Lopulta myös viimeisimmät tajuavat etteivät pysty maksamaan lainojensa korkoja vaikka lainat olivat kuinka halpoja. Vaikka lainat olisivat ilmaisia ei niitä enää kyetä ottamaan tai käyttämään uuteen kulutukseen. Pankit ovat paniikissa kun lainananto hyytyy kokonaan, ja kun myös lainankorkojen maksu pysähtyy niin esimerkiksi monet bondit muuttuvat arvottomiksi.

Hieman vaaralliselta skenaariolta kuulostaa, mutta eikö vielä vaarallisempaa ole se, että tämä kehityskulku on jo selvästi menossa ja moni jopa uskoo sen toimivuuteen. Idea siitä, että kasvava talous tarvitsee välttämättä ilmaista lainaa voidaan omasta mielestäni heittää romukoppaan. Sen sijaan laina pitäisi tarjota vapailla markkinoilla ilman valtion tukia, kilpailun vääristämistä ja interventioita, jolloin lainan antaja tarjoaa lainaa taloudellisesti järkevästi ja mikä tärkeintä; pääosin tuottajille, ei kuluttajille. Näin myös todennäkösesti suurempi osa kuluttajista omistaisi itse asuntonsa, autonsa ja veneensä. Kestäisi vain muutama vuosi kauemmin, mutta kuluttajat itse omistaisivat (ja saisivat myös pitää, eikä nähtäisi samanlaisi foreclosure-aaltoja) sen jälkeen kiinteää omaisuutta, ei pankit.

Mitä tästä opimme. Kenties sen, minkä kaikki suomalaiset ovat jo äidinmaidossa oppineet: “Kohtuus kaikessa”. Lainoitus ja luototus on hyvä keino ja apuvälinen, mutta missään nimessä talouskasvu ei saisi rakentua sen päälle. Tosin Suomessakin näyttää siltä ettei äidinmaitoa anneta lapsille enää tarpeeksi vaan korvikkeet ovat syrjäyttämässä oikean tavaran.

-Tommi Sundqvist @ Pro Mercatoria (tommisundqvist.wordpress.com)